|
HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN PEIKKONA TYÖTTÖMYYS
Vaalikaudella 2003-2006 on syntynyt yli 60 000 uutta työpaikkaa. Joka päivä syntyy 100 uutta työpaikkaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu 100 000 uutta työpaikkaa ja tavoitteeseen melkein päästään.
Matti Vanhasen hallituksen toimet pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, kuten työmarkkinatukiuudistus, ovat oikean suuntaisia. Erilaisilla aktivointitoimilla helpotetaan työttömän pääsyä takasin työmarkkinoille. Jotta työttömyysjakso lyhenisi ja valuma pitkäaikaistyöttömyyteen katkeaisi, työttömyyteen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Onnistuessaan näillä toimilla helpotetaan työvoiman saatavuudessa olevia ongelmia.
Työttömyyskorvausjärjestelmä on tehtävä joustavaksi. Työttömälle on annettava mahdollisuus toimia yrittäjähenkisesti; Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei saa romuttaa työttömän taloutta.
Kaikki mahdollinen on tehtävä työn vastaanottamisen helpottamiseksi. Keskustan tavoite on, että palataan järjestelmään, jossa pätkätyöstä tulevaa palkkaa ei vähennetä sovittelulla ja työttömyyspäivistä maksetaan työttömyyspäiväraha eli sovitellun päivärahan omavastuusta on luovuttava. Toimenpiteillä tulee kannustaa ja tehdä mahdolliseksi työttömän henkilön omatoiminen työn haku ja oman työkyvyn ylläpitäminen toimeentulon heikentymättä. Työn vastaanottamisen ja itsensä kouluttaminen ja kehittämisen tulee aina olla myös taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin työttömyys.
Vammaiset ja vajaakuntoiset tarvitsevat eritystoimia työllistymisensä tukemiseksi. Suomessa on liian paljon ”käyttämätöntä” työvoimaa. Vammaisten osalta usein ainoaksi työllistymismahdollisuudeksi jää esimerkiksi työkokeilu. Sosiaalisten yrityksien kaltaiset innovaatiot edistävät vammaisten mahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille. Onnistuminen edellyttää yhteiskunnalta tukea ja työelämän eri osapuolilta uudenlaista ajattelua.
Kertyneet kokemukset osoittavat, että työttömyyden vähentäminen ei onnistu pelkästään työvoimapoliittisten tuki- ja koulutusjärjestelmien avulla. Yrittäjiä on rohkaistava työllistämään työttömiä. Työllistämistuet tulee rakentaa nykyistä selkeämmiksi ja yhtenäisemmiksi. Matalapalkkatukien, sosiaaliturvamaksujen alennusten ja työllistämissetelin tulee olla työllistämisen vaihtoehtoja.
Pitkäaikaistyöttömistä noin kolmasosa on yli 50-vuotiaita. Ikääntyneiden työttömien työllistämiseen on panostettava. Tutkimusten mukaan työttömänä olo vähentää nopeasti työkykyä. Pitkäaikaistyöttömien joukossa on kuitenkin paljon myös niitä, jotka eivät työkyvyttömyyskäsitteen mukaisesti ole työkyvyttömiä, mutta jotka eivät myöskään tosiasiallisesti ole työkykyisiä. Matti Vanhasen hallituksen aikana kertaratkaisuna räätälöityä eläketukea tulee käyttää yhtenä vaihtoehtona niiden henkilöiden kohdalla, jotka todellisuudessa eivät ole työkykyisiä.
Suomalaisen yhteiskunnan haasteena on edelleen liian suuri työttömyys. Vaikka uusia työpaikkoja on syntynyt nopeutuvaan tahtiin, erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on säilynyt korkeana. Suuri määrä työtä ja osaamista jää käyttämättä. Se aiheuttaa työttömille suuria ongelmia ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.
Suomi menestyy osaamisella ja työnteolla. Työelämän kaikilla eri osapuolilla on oltava kyky yhdistää voimansa ja osaamisensa. Suomen kaltaisella maalle se on yhä tärkeämpi kilpailuetu globalisoituvassa taloudessa.
Työn tekeminen ja siitä saatava arvostus on ollut perinteisesti keskeinen osa suomalaisuutta. Työttömäksi joutuminen on monille edelleen henkilökohtainen tragedia. Pysyvästä työttömyydestä on tullut vakava uhka hyvinvointiyhteiskunnallemme. Myös kamppailussa köyhyyttä vastaan työ takaa turvallisuuden. On syntymässä nuoria sukupolvia, joille työn tekeminen ei ole enää keskeinen osa elämää. Työvoimapoliittiset toimenpiteet pitää suunnata erityisesti syrjäytyviin nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin, yli vuoden työttömänä olleisiin.
Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2011-2014
RATKAISU LÖYTYY KESKUSTASTA
Sosialismi hävitti aidon yhteisöllisyyden ja kansalaisten kyvyn kantaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Kvartaalikapitalismi uhkaa johtaa samaan lopputulokseen korostaessaan lyhytjänteistä voitontavoittelua.
Keskusta on humanistinen, ihmisyyttä kunnioittava liike. Sen ihmiskäsityksen mukaan kaikki ovat samanarvoisia. Keskusta uskoo ihmisen kykyyn kantaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään.
|
Suomalainen enemmistö voi nauttia vauraudesta, menestyksestä ja aineellisesta hyvinvoinnista. Yhteiskunnassa elää kuitenkin liian paljon ihmisiä, joiden osana on köyhyys, syrjäytyminen, yksinäisyys ja turvattomuus. Ongelmien edessä ei pidä alistua, vaan niiden lievittäminen ja poistaminen on yhteinentehtävä.
Talouspolitiikan pitää tukea suomalaisen työn, yrittämisen ja omistamisen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Työllisyyttä ja kasvua tukevia veroratkaisuja ja hyvinvointipalveluihin panostamista ei tarvitse asettaa vastakkain.
|
● Tammelan torilla vaalistartissa 10 asteen pakkasessa.
|
Täystyöllisyys on keskustan tavoite. Seuraavan vaalikauden aikana työllisyysaste pitää nostaa yli 70 prosentin. Erityisesti nuorisotyöttömyyteen on puututtava.
|
|
Verotus ei saa muodostua esteeksi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksille. Tavoitteena on oltava perintö- ja lahjaveron poistaminen kokonaan työtä ja yrittäjyyttä turvaavilta sukupolvenvaihdoksilta. Yritysten verotusta ei tule kiristää.
Työ on ihmisen hyvinvoinnin, toimeentulon ja turvallisuuden perusedellytys. Työelämää on uudistettava siten, että työllistämisen edellytykset helpottuvat, työn vastaanottaminen yksinkertaistuu ja työntekijöiden asema sekä työhyvinvointi turvataan.
|
● Kuntaministeri Hannes Manninen ja Raili Naskali Peräpohjolan kasvatteja.
Työllisyyttä voidaan paantaa keventämällä työn verotusta. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen on oikeudenmukainen tapa keventää verotusta, sillä pienituloiset hyötyvät siitä suhteellisesti eniten. Eläkkeiden ja sosiaaliturvan verotus eroaa ansiotulojen verotuksesta. Epäoikeudenmukaisuudet on tältä osin korjattava.
Perintö- ja lahjaverotusta on lievennettävä, mm. veronalaisen perinnön ja lahjan alarajaa on korotettava tuntuvasti ja leskien ja alaikäisten lasten asemaa on parannettava.
|
Lapsiperheiden elämään vaikuttavat tulonsiirrot ja perheitä tukevat palvelut. Maksettavia etuuksia, kuten lapsilisiä, kodinhoidontukea ja vanhempainrahoja on tarkasteltava osana verotuksen, maksujen ja palvelujen kokonaisuutta. Keskustan tavoitteena on lapsilisien maksaminen siihen saakka, kun nuori täyttää 18 vuotta. Samoin tavoitteena on korjata kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen varassa elävien ihmisten asemaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden takaaminen kaikille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta on keskustan tavoite. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tarjoaa mahdollisuuden uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa tästä lähtökohdasta.
|
● Kaksi hiihtäjää tapasivat Koskikeskuksessa: Juha Mieto Kurikasta ja Raili Naskali Pirkkalasta.
|
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa.
|
|
Maaseutua kehitetään turvaamalla peruspalvelut, julkinen liikenne ja pitämällä huolta maaseudulla asumisen edellytyksistä. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys tarjoaa uusia työmahdollisuuksia. Maaseudun pääelinkeino on maatalous. Sen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on paitsi kansallinen tehtävä myös sopusoinnussa kansainvälisen vastuumme kanssa. Lähellä tuotettu, puhdas ruoka on eettisesti kestävin ratkaisu. Myös kriisi- ja huoltovarmuuden vuoksi on tärkeää ylläpitää omaa elintarviketuotantoa. Keskustan tavoitteena on varmistaa 141-tuen jatko.
|
● Kaksi yrittäjää Jari Isometsä ja Raili Naskali. Torniojoen kasvatteja ja molemmilla samanlainen tausta hiihtäjinä. Jari Isometsä maailmankuulu hiihtäjä ja Raili Naskali sai vuoden urheilija tittelin Torniolaakson kauppaoppilaitoksessa 1967. Viimeiset iltahiihdot hiihdin Pirkkalassa vuonna 1972 sanoi Raili Naskali. Samoja Kokkokankaan ja Ounasvaaran latuja olimme hiihtäneet. Muisteltiin myös legendaarihiihtäjää Eero Mäntyrantaa Pellosta.
Metsäsektorilla on ollut keskeinen sija maan hyvinvoinnin rakentamisessa. Metsäsektorin merkitys korostuu tulevaisuudessa etenkin aluepolitiikan näkökulmasta ja bioenergian tuotannossa perinteisen metsätalouden rinnalla.
Kulttuuri ja liikunta on nähtävä peruspalveluina, joilla on terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Kansankirkolla ja uskonnollisilla yhteisöillä on tärkeä tehtävä Suomessa.
Imastokysymyksen lisäksi energiapolitiikkamme toinen tärkeä tavoite on energiaomavaraisuuden lisääminen. Se on tärkeä toimitusvarmuuden ja pitkällä tähtäimellä myös hintavakauden, suomalaisen työn ja aluetalouden kannalta. Uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käytön lisäämisellä voidaan luoda 10 000 uutta työpaikkaa, joista iso osa pahiten työttömyydestä kärsiville alueille.
Turvallisuudesta ei saa tinkiä. Haluamme, että suomalaisilla on turvallinen ympäristö niin kotona, työssä kuin vapaa-aikana. Maan rajojen koskemattomuuden turvaaminen ja suomalaisten puolustaminen maamme maaperällä kuuluu puolustusvoimillemme. Mahdollisiin uusiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin tarvitaan maan poliittisen johdon laaja yksimielisyys ja kansan enemmistön tuki.
On siis syytä äänestää itsensä jälkeen seuraavaksi parasta vaihtoehtoa. Valinta on sikäli helppo, että tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista sijoittuu mielipiteiltään laajaan keskustaan. Ei liene yllätys että valinta on Suomen Keskusta. Sehän on vähän kuin itseään äänestäisi.
Vaaliterveisin
Raili Naskali
”nyt on aikaa eduskuntatyölle”
|
